Länsimainen taidemusiikki II - 2020

Jospa aloittaisimme tämän postauksen varhaismodernismista ja Richard Wagnerista. Wagnerin myöhäisemmät teokset esittelevät uusia musiikillisia ideoita esimerkiksi harmonian suhteen. Hän koetteli tonaalisuuden rajoja ja siten loi tietä atonaaliselle musiikille. Jotkut jopa lukevat modernin taidemusiikin alun Tristan in ensinuotteihin. Varhaismodernismi ja myöhäisromantiikka kulkevatkin käsi kädessä. Myöhäisromantiikkaan kuului ihanne taiteesta historian kirjoittajana. Uudistumisen kautta taide muuttaa aikaansa kyseenalaistamalla vallitsevia ajatuksia ja tuomalla esille uutta. Tämä näkyi aikansa musiikissa siten, että säveltäjät tavoittelivat omintakeisuutta ja persoonallisuutta. Se taas puolestaan johti siihen, että heidän arvostuksensa jäi alussa vähäiseksi. Richard Wagner, Tristan ja Isolde, Prelude ja Liebestod. Leonard Bernsteinin johtama Boston Symphony Orchestra Sitten itse aiheeseen eli impressionismiin. Viimeksi saimmekin jo pienen näytteen ...

Edellisessä postauksessa vähän jo avattiinkin taiteeseen vaikuttaneita historiallisia tapahtumia, mutta mennäänpä tällä kertaa vähän syvemmälle Belle époquen ja dekadenssin avulla. O n myös jännä huomata kuinka erilaisia suuntauksia ja näkökulmia on päässyt julkisuuteen 1900-luvun vaihteessa, mutta kaikki kuitenkin ovat omalla tavallaan yhteydessä toisiinsa.  Belle époque on yksi tapa nähdä ajanjakso Ranskan-Preussin sodasta (1871) ensimmäiseen maailmansotaan (1914). Siinä korostuu kyseisen ajan huolettomuus, ekonominen hyvinvointi ja tieteelliset saavutukset. Historioitsija R. R. Palmer luonnehtii Belle époqueta ajaksi, jolloin Eurooppa saavutti suurimman mahtinsa maailmanpolitiikassa ja vaikutti vahvimmin kansoihin Euroopan ulkopuolella. Tähän näkemykseen vaikuttaa se, että kauniiksi epookiksi kääntyvä nimitys on annettu vasta jälkikäteen, kun ajanjaksoa on peilattu ensimmäisen maailmansodan hirveyksiä vastaan. Näihin aikoihin ulkomaille matkustamine...